perjantai 8. toukokuuta 2009

Koulukiusaus kasvattaa virkamiehen?

Onpa tässä pohdituttanut. Että mikä meitä, ja eritoten virkamiehiämme vaivaa. Kun katselee Suomen valtion harjoittamaa hallintapolitiikkaa kansalaisiinsa nähden, ei voi olla näkemättä sen taipuvaisuutta sanelemiseen ja kyykyttämiseen. Hyvänä esimerkkinä tämä uusin keksintö, nollatoleranssi liikenteen nopeusvalvonnassa. Kuka tahansa omilla aivoillaan ajatteleva ymmärtää heti, että todellista parannusta liikenneturvallisuuteen ei saada, mutta tällä väitetään saavutettavan 13 miljoonan euron säästöt. Puhumattakaan arvioiduista 40 miljoonan euron sakkotuloista.

Puuttumatta vielä tällä kertaa enempää tuohon poliisiylijohdon ja virkamiesten aivopieruun/rahankeruuautomaattiin, aion tässä pohdiskella sekä virkamiesten yleistä olemusta että valtion tarkoitusta ja oikeutusta.

Virkamiesten päätöksiä ja toimintaa tarkastellessa nimittäin juolahtaa väkisinkin ihmisellä mieleen sellainen, että tännekö ne koulukiusatut ovat tulleet kostamaan? Juuri tällaiset "liikenneturvallisuutta parantavat" päätökset, muukin selkeästi valvontayhteiskuntaan viittaavat toimet, ihmisten hyppyyttäminen taloudellisen hädän edessä byrokraatilta toiselle... Tosiaan! Tännehän ovat päätyneet kaikki ne, joita yläasteella on potkittu päähän! Noissa hommissahan saa kostaa kokemansa vääryyden koko Suomen kansalle!

Siitä taas tullaan aasiakaan kestämättömän sillan yli siihen, mikä itseasiassa on valtion olemassaolon tarkoitus? Tilannehan on nyt se, että valtio kyykyttää kansalaisiaan, nyhtää heiltä rahaa vastineeksi siitä, että käsiimme jää yhä surkeammaksi rapistuva infra; terveydenhuolto, vanhustenhuolto, tiestö, koulutus - kaikki tuo on oikeastaan jo koko lailla irvikuva siitä, mitä alunperin on haettu. Sen sijaan eduskuntamme katsoo kerrasta toiseen olevansa oikeutettu parempaan palkkaan, alati kasvavaan anekauppaan (kehitysapu), jolla rahoitetaan Somalian sotaa ja Afganistaniin porttola tai kaksi. Kyse on valtion rahoista, tekevät niillä mitä haluavat. Eikä muuten ole! Ilman kansaa kun ei ole valtiota, ilman kansaa ei verotuloja. Valtio koostuu kansalaisista, ja valtion rahat ovat kansalaisten rahoja. Me maksamme koko lystin, mutta meiltä ei vaivauduta kysymään mielipidettämme oikeastaan mihinkään. Keskeneräisistä asioista ei saa puhua. Mistään ei saa puhua. Reichsführer tietää.

Kysyn vain, missä on tällaisen valtion oikeutus? Mikä saa meidät maksamaan kiusaajallemme vuodesta toiseen näinkin nurisematta? Miksemme vaadi - tai emme edes saisi vaatia - rahoillemme vastinetta? Olemmehan itseasiassa valtio-nimisen kokonaisuuden asiakkaita. Maksamme veroja, sakkoja, rapsuja ynnä televisiomaksuja saamistamme palveluista. Kaikesta päätellen palvelut ovat suunnatut BDSM-seksiin taipuvaisen pariskunnan alistuvalle osapuolelle.

Olisiko siis aika ryhtyä vaatimaan valtiolta tulosvastuuta! Eihän yritysmaailmassakaan tällainen peli toimisi! Tulos tai ulos, siinä pelin henki. Kyllähän vapaillakin markkinoilla paska myy, muttei yhtä hyvin kuin vastaavan hintainen parempi tuote. Valtiomarkkinoilla valitettavasti markkinat eivät ole tyystin vapaat, vaan tuotetta vaihtaessa pitää täytellä kaikenmaailman kansalaisuusanomuksia ynnä muita kivoja lomakkeita - taas kerran byrokraattien riemuksi. Asiakasta kustaan silmään hirveällä paineella, ja tämä vielä kiittää ja kumartaa, että onpa "jumalauta, lottovoitto syntyä Suomeen!". Tai oikeastaan yhtään mihinkään päin Euvostoliittoa sen ihmeemmin.

Ihminen ei oikeastaan tarvitsisi valtioita, mutta helpottavathan ne kummasti elämää. Mutta silti valtion asiakkaalla pitäisi olla hieman enemmän oikeutta määritellä tuotteen sisältöä. Tällä hetkellä taas homma toimii huumediilereiden otteilla. Suomessakin valtiolla on paitsi alkoholimonopoli, myös väkivallan monopoli.

Pahasti ovat asiat menneet persieelleen. Meidän kansalaisina pitäisi laatia valtiolle vaatimusmäärittely, jossa käydään läpi haluamamme ominaisuudet tuotteesta, jonka edustajistomme sitten suunnittelee ja toteuttaa. Maksamme siitä sitten edustajiston vaatiman summan. Ei niin, että meiltä vaaditaan tuhkatkin pesästä, jonka jälkeen käteen jää hatullinen paskaa. Ja se hatullinen on muuten sitten lounaasi, ja siitä pitäisi riittää koko kuukaudeksi.

Jotenkin huomaa, että politiikkaan päätyvät ne, joilla ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia pärjätä vapaassa maailmassa.

- MK

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti