Lindénin ja Lintilän YLE-maksuksi ristitty äpärälapsi on mukavasti kiehuttanut ihmisten tunteita jo jonkun aikaa. Joskin säälittävän moni pitää sitä ihan hyvänä ideana, ja hittoakos siinä, jos TV-lupamaksu hieman pienenee. Tässä on kuitenkin sellainen pikkuinen ongelma, että kaikki eivät ihan oikeasti sitä TV:tä omista.
Joskus parisen vuotta sitten päätin kieltäytyä TV:n roskatarjonnasta ja samalla luopua moisen aivopesuvälineen omistamisesta tykkänään. Ei vain huvittanut enää katsoa tosi-TV:tä edes vahingossa (krapulassa kauko-ohjaimen tavoitteleminen TV:n sulkemiseksi alkaa toisinaan vaikuttamaan liian raskaalta toimelta). Samalla olen säästynyt TV-lupamaksuilta, ja mielestäni ihan oikeutetusti. Kun en osta YLE:n palveluita, en myöskään maksa, niinhän se menee.
Nyt tätä kuraa ollaan kuitenkin pakkomyymässä minulle ja monelle muulle Suomen kansalaiselle mediamaksun nimellä. En edelleenkään käytä YLE:n palveluita missään muodossa. En internet-sivuja, en televisiota enkä radiota. Silti minun pitäisi maksaa 175 euroa vuodessa ihan vain siitä riemusta, että YLE on olemassa? Mikä tässä ajatusmaailmassa nyt oikein mättää?
Mutta tokihan asiaa voidaan laajentaa "mediamaksun" ulkopuolellekin: AKE:n mukaan Suomeen on rekisteröityinä 205 276 moottoripyörää. Kaikki eivät siis moottoripyöräile, eivätkä katso televisiota. Näinollen noiden moottoripyörien vakuutusmaksut voitaisiin jakaa kollektiiviseksi konepyörämaksuksi, jota jokainen kotitalous joutuisi vuosittain suorittamaan. Jos oletetaan keskimääräinen tuhannen euron vuosittainen vakuutusmaksu per pyörä, ja noin kaksi miljoonaa kuppikuntaa, tulisi vuotuiseksi maksuksi 102,64€ omistit moottoripyörän tahi et. Moniko hyväksyy tämän? Minulle ainakin sopisi.
Lintilän ehdotus ei oikeastaan eroa Italian mafian keräämistä "suojelusrahoista" oikeastaan mitenkään muuten, kuin että suojelusrahoja maksamattomilta saattaa hajota ikkuna tai polvilumpio. Lintilälle suojelusrahaa maksamattomista ei kukaan saa enää asuntoa Suomesta, sillä luottotiedot menevät. Kummallekaan maksulle et sen sijaan saa mitään todellista vastinetta.
Olisiko kuitenkin kansalaisten pakkorahastamisen sijaan aika miettiä YLE:n toiminnan mielekkyyttä? Sen olemassaoloahan on perusteltu esimerkiksi yleisen hälytystiedotusjärjestelmän tarpeella, mutta täyttyykö tämä tarve, ja eikö YLE:n kaltaisen paisuneen ja tarkoitustaan etsivän organisaation elättäminen kaikkine turhine kustannuksineen ole tuon nimissä aika perusteetonta? Uusintojen uusintojen näyttäminen taas ei kovin hyvin käy kulttuurin edistämisestä.
Mikä siis neuvoksi? Lintilän esitys vain tukee käsitystäni siitä, että mitä typerämpi ja kyykyttävämpi lakiesitys keksitään, sitä varmemmin se menee läpi hallituksen ja eduskunnan seulasta. Ja YLE-verohan menee, se on jo ihan tarpeeksi varmaa. En voi enää ymmärtää, kuinka edustajistollamme voi olla yhdenkään kansalaisen luottamusta takanaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti